Mitä on viety maaliin?

Kehittäminen on Espoossa jatkuvaa. Luomme uutta, mutta pyrimme myös oppimaan jo tehdystä. 

Tällä sivulla esittelemme keskeisiä projekteja, jotka olemme vieneet maaliin ja joita sekä Espoon kaupunki että muut kunnat voivat hyödyntää kehittäessään omaa toimintaansa aiempaa asiakaslähtöisemmäksi, osallistavammaksi ja tehokkaammaksi.

 

Koulujen ja yritysten yhteiskehittäminen

Koululaisia

Espoon kaupunki on avannut koulunsa kehittämisalustoiksi yrityksille ja yhteisöille. Tämä tarkoittaa, että opettajat ja oppilaat osallistuvat uusien tuotteiden ja palvelujen testaamiseen ja kehittämiseen. Toimintaa kutsutaan lyhenteellä KYKY, joka tulee nimestä Koulujen ja yritysten kiihdytetty yhteiskehittäminen, ja sen periaatteet on tiivistetty KYKY Living Lab -käsikirjaan.

Suurin osa KYKY-toiminnassa kehitetyistä tuotteista hyödyntää digitalisaatiota oppimisen tukena. KYKY-toiminta varmistaakin, että oppiminen ja opetus uudistuvat ja pysyvät digikehityksen kärjessä. Samalla oppilaat oppivat tuotekehitystä, innovointia ja yritystoimintaa, jotka ovat valtteja tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Lähtökohtana on, että jokainen oppilaan tai opettajan kehitysidea on mahdollinen liiketoimintaidea. Kokeilualustana toimiminen on kouluille turvallista, koska kaupunki on luonut toiminnalle selkeät pelisäännöt ja sopimusmallit.

Yritykset puolestaan saavat KYKY-toiminnassa käyttäjäpalautetta aikaisessa tuotekehitysvaiheessa, mikä parantaa työn tuottavuutta ja tuotteen laatua – säästää aikaa ja rahaa.

KYKY-toiminta on jo synnyttänyt Espooseen uutta elinvoimaa uusien palvelujen, liiketoiminnan ja työpaikkojen muodossa. Toimintaan osallistuvat yritykset saavat Espoon kaupungilta referenssin, joka on kasvattanut tuotteiden markkina-arvoa ja siivittänyt useita yrityksiä kansainvälisille markkinoille.

KYKY-toiminta alkoi Espoon suomenkielisestä opetuksesta. Nykyisin siinä ovat mukana myös kaupungin varhaiskasvatus, ruotsinkielinen opetus ja varhaiskasvatus sekä Ison Omenan palvelutori. Myös Turku, Oulu ja Helsinki ovat ottamassa Espoossa kehityn toimintatavan käyttöönsä. Kiinnostuksensa ovat ilmaisseet myös kymmenen muuta kaupunkia sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus.

Yhteyshenkilöt: Katja Hagman, katja.m.hagman@espoo.fi ja Minna Kukkonen, minna.a.kukkonen@espoo.fi

6Aika Espoossa

6Aika-logot

 

Asiakastuen keskittäminen

Sähköinen asiointi

Espoon kaupunki on luonut käytännönläheisen toimintamallin, jonka avulla sähköisen asioinnin asiakastukea voidaan keskittää. Samalla kehitettiin viitekehys eli kuvattiin edellytykset ja työkalut, joiden avulla asiakastukea voidaan keskittää myös muualla.

Avainrooli oli toimintamallin pilotoimisella eli käytännön testaamisella. Pilotissa sosiaali- ja terveystoimen kolmen sähköisen asiointipalvelun asiakastuki siirrettiin yhteispalvelupisteeseen luotuun contact centeriin. Onnistunut pilotti jäi pysyväksi toimintatavaksi.

Yhteyshenkilö: Päivi Sutinen, paivi.sutinen@espoo.fi

6Aika Espoossa

6Aika-logot

KuntaKanvas asiakaslähtöisen liiketoiminnan suunnitteluun

Ihmisiä kokoushuoneessa

Espoon kaupungin kehittämä Kuntakanvas on strateginen työkalu toiminnan jäsentämiseen ja johtamiseen. Helppokäyttöisellä̈ alustalla voi hahmottaa toiminnan kokonaisuuden ja arvioida siinä tapahtuvia muutoksia suhteessa asiakkuuksiin, kyvykkyyksiin ja taloudellisiin tekijöihin.

Kuntakanvas kytkeytyy vahvasti johtamisen viitearkkitehtuuriin, josta saa lisää apua kokonaisvaltaiseen suunnittelutyöhön.

Lisätietoja:

Yhteyshenkilö: Piia Wollstén, piia.wollsten@espoo.fi

6Aika Espoossa

6Aika-logot

Avoimen osallisuuden malli

Ihmisiä

Espoon kaupunki on kehittänyt yhdessä kaupunkilaisten kanssa, palvelumuotoilun avulla avoimen osallisuuden toimintamallin toiminnallisille innovaatioalustoille.

Avoimen osallisuuden mallin tavoitteena on edistää kaupunkiorganisaation, yritysten ja kolmannen sektorin yhteiskehittämistä. Yhteiskehittämisen seurauksena halutaan luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa palvelujen saavutettavuutta ja käytettävyyttä.

Pilottikohteena mallissa on , mutta malli on ehdotus kaupunkitasoiseksi avoimen osallisuuden toimintatavaksi, kun kohteena on palvelukonseptien yhteiskehittäminen ja palvelujen uudelleen muotoilu.

Lue prosessista palvelumuotoilijoiden näkökulmasta (englanniksi)

Yhteyshenkilö: Veera Vihula, veera.vihula@espoo.fi

6Aika Espoossa

6Aika-logot

Ison Omenan palvelutorin etnografinen tutkimus

Ihmisiä palvelupisteellä

Ison Omenan palvelutori on luonteva paikka kehittää kuntalaispalveluja yhdessä julkishallinnon, yritysten ja kuntalaisten kanssa, todetaan Palvelutorista tehdyssä tuoreessa etnografisessa tutkimuksessa (pdf, 1513 Kt). Tämä tukee hyvin Espoon kaupungin suunnitelmaa toteuttaa Make with Espoo -sloganin alla kulkevia yhteiskehittämisen hankkeita juuri Palvelutorilla.

Raportti koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen käsittelee asiakaskokemuksen muutosta ja toinen yhteiskehittämisen valmiuksia, esteitä ja edellytyksiä.

Yhteyshenkilö: Veera Vihula, veera.vihula@espoo.fi

6Aika Espoossa

6Aika-logot

Ison Omenan palvelutori innovaatioalustana

Ison Omenan sisäänkäynti

Ison Omenan palvelutori on innovaatio itsessään, mutta myös avoin innovaatioalusta. Tämä tarkoittaa, että Palvelutorin kehittäminen on avattu ulkopuolisille kehittäjille, kuten yrityksille, yhteisöille, oppilaitoksille ja kuntalaisille, ja tavoitteena on, että kaikki kumppanit hyötyvät yhteistyöstä.

Innovaatioalustatoiminta on käynnistetty osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -hanketta ja projektin aikana kertyneet opit ja tuotokset on nyt koottu yksiin kansiin.

Julkaisussa kuvataan, miten Make with Espoo -työkaluja, kuten KuntaKanvasta ja Yhteiskehittämisen käsikirjaa, on hyödynnetty Ison Omenan palvelutorin kehittämisessä innovaatioalustaksi.

Osallistuminen Palvelutorin toimintaan helpottuu, kun alustan liiketoimintamalli, johtamisjärjestelmä, tilat sekä toiminnan tavoitteet on selkeästi kuvattu. Julkaisun jokaisen luvun loppuun on koottu lyhyesti oppeja, joita Palvelutorilla on ensimmäisen toimintavuoden aikana saatu.

Saat julkaisusta oppeja

  • julkisten palvelujen avaamiseen innovaatiotoiminnalle
  • oman innovaatioalustan kehittämiseen
  • mahdollisuuksista, joita kaupungin alustat tarjoavat yrityksille.

Yhteyshenkilö: Veera Vihula, veera.vihula@espoo.fi

6Aika Espoossa

6Aika-logot

 

Ison Omenan palvelutorin nopeat kokeilut

Palvelutorin nopeiden kokeilujen tiimi

Ison Omenan palvelutori oli kokeilualustana Espoon Nopeiden kokeilujen ohjelmassa talvella 2017–2018. Kokeilukierroksella haettiin ratkaisua kahteen Palvelutorin kehittämistarpeeseen, robotiikkaan ja viestinnän ja yhteistyön kehittämiseen.

  • Innofactor kehitti kanssamme uutta monikielistä Opastin-sovellusta, jossa tekoäly vastaa ääneen kysyttyihin kysymyksiin. Palvelutorilla testattiin asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa suomen, ruotsin, englannin ja venäjän kielellä toimivaa prototyyppiä, jolta sai kysyttyä esimerkiksi mistä löytyy mikäkin palvelu. Kokeilun aikana Opastimen alkuperäinen konsepti muuttui, kun oivallettiin, että kartan täytyy olla palvelun keskiössä. Kokeilun kautta saatiin siis arvokasta tietoa sekä palvelutorinkaltaisen palvelukeskittymän että asiakkaiden tarpeista. Innofactor ja Palvelutori miettivät yhdessä, voisiko tuotetta kehittää Palvelutorilla pidemmälle yhteiskehittämisen keinoin.

  • Soldemanin videokokeilussa haettiin ymmärrystä siitä, miten julkisen sektorin toimijan kanssa voitaisiin tehdä videosisältöjä mahdollisimman ketterästi ja miten monitoimijaorganisaatio saadaan viestimään yhtenäistä tarinaa. Yhden iltapäivän työpajassa toteutettiin yhteensä neljä esittelyvideota, käsikirjoituksen hiomisesta kuvaamiseen. Työpajassa videokuvaamisen taitoja opetettiin myös henkilökunnalle. Tulokset olivat loistavia, mutta oppimisen kannalta käänteentekevää oli, kun yksi henkilöstöryhmän itsenäisesti suunnittelemavideo ei vastannutkaan kaikkiin toiveisiin.

  • Happymoorin kokeilussa tartuttiin isoon haasteeseen ja lähdettiin kehittämään uudenlaista mallia siihen, miten monitoimijaympäristö voi kehittää ketterästi. Kokeilu kohtasi monia haasteita, joista isoin oli aikatauluttaminen ja resurssit. Palvelutorin henkilökunta ei asiakaskiireiltä ehtinyt mukaan työpajoihin, joten kokeilu uhkasi mennä mönkään. Muutamalla kääntöliikkeellä nopeita ”koestuksia” päästiin kuitenkin tekemään hyvin tuloksin. Haastavassa kokeilussa oppivat paljon sekä Palvelutori että Happymoorin porukka, esimerkiksi miten tärkeää on yhteisen ymmärryksen luominen ja mitä pitää huomioida, kun kehitetään matriisiorganisaatiota.

  • Tamoran kokeilussa haluttiin alun perin testata vuorovaikutuksen tilan luomista sosiaalisen median kanavissa esitettävillä ”Palvelutori-tv”-lähetyksillä. Kokeilun edetessä sen luonne kuitenkin muuttui. Enää ei tehtykään vain uudenlaista osallistavaa viestintää, vaan kehitettiin menetelmä kokeilukulttuurin edistämiseen organisaatioissa. Kokeilussa opittiin, miten tärkeää on joskus tehdä mahdollisimman spontaanisti ja nopeasti, niin ettei ehdi stressata ja jännittää. Palvelutori-tv tulee jossain vaiheessa myös saamaan jatkoa Palvelutorilla, suunnitteilla on jo erilaisia teemalähetyksiä, joista tosin tehdään paljon lyhyempiä kuin kokeilun aikana. Tämä oli yksi oppi kokeilusta, katsojien mielenkiinto sosiaalisessa mediassa ei säily kuin lyhyitä aikoja.

Kokeilujen loppuraportit

Yhteyshenkilö: Veera Vihula, veera.vihula@espoo.fi

6Aika Espoossa

6Aika-logot

Digipore

Logot: 6Aika, Vipuvoimaa EU:lta ja Euroopan sosiaalirahaston EU-lippu

Tietokoneen näyttö

DigiPore oli Suomen kuuden suurimman kaupungin Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun yhteinen 6Aika-hanke. Tavoitteena oli tuoda uusia avauksia ICT-alan osaajapulaan tarjoamalla mm. kaupunkikohtaisesti erilaisia koulutuksia, sekä mahdollisuuksia päästä näyttämään oma osaaminen työmarkkinoilla. Hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä alan yritysten kanssa.   

DigiPore -hankkeen tavoite oli vastata IT-alan työvoimapulaan kehittämällä ja päivittämällä alan osaajien ammatillisia valmiuksia. Hankkeen kohderyhmään kuuluivat työttömät työnhakijat, joilla on aiempaa koodauskokemusta- ja osaamista. 

Hankkeessa luotiin kuusi kuukautta kestävä markkinalähtöisen koulutuksen malli, jonka kautta yrityksille muodostui uudenlainen ja nopea rekrytointikanava saada osaavaa ohjelmistoalan työvoimaa yrityksensä tehtäviin. 

Hankkeessa mukana olleilla yhteistyöyrityksillä on aiempaa selkeämpi kuva Espoon kaupungin työllistämis- ja rekrytointipalveluista ja -tuista Digipore-ohjelman ansiosta. Yrityksillä on myös aiempaa myönteisempi asennoituminen työttömien asiantuntijoiden rekrytointiin. 

Työnhakija-asiakkaille muodostui aiempaa selkeämpi kuva omasta osaamisestaan ja oman osaamisen kehittämisestä parantaakseen työllistymismahdollisuuksiaan. Työnhakija-asiakkaat kokivat, että Digiporen avulla he olivat päässeet eteenpäin työllistymisessä riippumatta siitä, johtiko työkokeilu työllistymiseen vai ei. He pystyivät arvioimaan entistä paremmin sitä, mitä heidän tulee kehittää itsessään työllistyäkseen. 

DigiPore oli Suomen kuuden suurimman kaupungin Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun yhteinen 6Aika-hanke. Hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä alan yritysten kanssa.   

Yhteyshenkilö: 

Merja Kyllönen merja.kyllonen@espoo.fi

6Aika Espoossa

Nopeiden kokeilujen ohjelma Ison Omenan palvelutorilla

Veera Vihula

Espoon Nopeiden kokeilujen ohjelma käynnistyi  marraskuussa 2017 ja päättyi maaliskuussa 2018. Ohjelmassa tehtiin pieniä ja ketteriä kokeiluja, joiden aikana kehitettiin uusia innovatiivisia palveluja ja tuotteita. Tavoitteena oli kehittää Palvelutoria asiakaslähtöisesti.

Kokeilut perustuivat yhteiskehittämisen malliin, johon osallistuu Palvelutorin lisäksi yrityksiä, yhteisöjä, oppilaitoksia sekä eri-ikäisiä palvelujen käyttäjiä, kuten nuoria, aikuisia, perheitä ja ikäihmisiä.

Kokeilukierroksella toteutettiin neljä eri kokeilua, jotka liittyivät yhteistyön ja viestinnän kehittämiseen sekä robotiikkaan. Lue lisää kokeilun päätteeksi tehdystä uutisesta ja blogitekstistä sekä kokeiluista tehdystä etnografisesta tutkimuksesta (pdf, 1228 Kt).

Yhteyshenkilö: Veera Vihula, veera.vihula@espoo.fi

6Aika Espoossa

6Aika-logot

 

Espoon innovaatiotoiminnan kehittäminen

Espoo Innovation Garden

Espoon kaupunki johti innovaatiotoimintaa kehittävää projektia, jonka kulmakivenä oli, että mikään toimija ei voi luoda innovaatioita yksin, vaan kehittäminen tapahtuu itseohjautuvissa verkostoissa, ekosysteemeissä. Kaupunkiorganisaatio on myös itse aktiivinen ekosysteemien jäsen ja tilaisuuden tullen toiminnan mahdollistaja.

Projektissa kuvattiin keinoja, joilla kaupunkiorganisaatio voisi parhaiten edesauttaa yritysten ja yhteisöjen innovaatiotoimintaa. Innovaatioilla viitataan niin teknologisiin ja liiketoiminnallisiin kuin yhteisöllisiin innovaatioihin.

Tuotos, Ekosysteemien innovaatiojohtamisen viitekehys, kuvaa ihmisten vuorovaikutuksen keskeistä merkitystä ja sitä, kuinka yhteiskehittämisen kitka haittaa innovaatiotoimintaa. Tärkein tulos onkin ymmärrys siitä, että kaupunkiorganisaation tehtävä innovaatioekosysteemeissä on yhteiskehittämisen kitkan vähentäminen. Kaupunkiorganisaation tarjoamat kitkaa lievittävät menetelmät, tekniikat ja työkalut muodostavat innovaatioalustoja. Tällainen innovaatioalusta on mm. koulujen ja yritysten yhteiskehittämisen toimintamalli, KYKY.

Projekti suosittaa, että aina, kun innovatiivisen toimeliaisuuden tavoitteet ovat Espoo-tarinan mukaiset, kaupunkiorganisaatio etsisi keinoja kitkaa vähentävien innovaatioalustojen luomiseksi ihmisten yhteiskehittämisen avuksi.

Projektin pilotointiympäristönä toimi espoolainen oppimisen ekosysteemi, jonka toimijoista merkittävä osa toimii Otaniemessä. Projektin kehittämiskeinona ja samalla Espoon kaupungin aktiivisen osallistumisen ja mahdollistamisen prototyyppinä käytettiin Urban Mill -toimintamallia, johon sisältyy myös yhteiskehittämiselle omistettu fyysinen tila Otaniemen Betonimiehenkujalla.

Ekosysteemien innovaatiojohtamisen viitekehys on osa Make with Espoo -tuoteperhettä.

Viitekehyksen tärkeimpiä teemoja havainnollistetaan englanninkielisellä piirrosvideolla, johon voi valita suomen- tai englanninkielisen tekstityksen.

Yhteyshenkilöt: Katja Hagman, katja.m.hagman@espoo.fi

6Aika Espoossa

6Aika-logot

 

Asiakkuusdatan systemaattinen hyödyntäminen

Espoon kaupunginmuseo

Espoon kaupunki on luonut viitekehyksen ja käsikirjan asiakkuuksien ja palvelujen ohjaukseen ja hallintaan.

Mallilla voidaan systemaattisesti kerätä ja analysoida tietoa asiakkaista siten, että sitä hyödyntämällä kaupunki, yritykset ja muut sidosryhmät voivat synnyttää uutta liiketoimintaa.

Viitekehys rakentuu useiden osatoteutuksen pohjalta. Esimerkkeinä

  • Tekoälykokeilu Tieto Oyj:n kanssa. Kokeilussa yhdistetään Espoon kaupungin kaikki vuosien 2002–2016 sosiaali- ja terveys- sekä varhaiskasvatusdata. Datamassaa analysoidaan ja jaotellaan tekoälyllä sen tehokkuuden ja tietoturvallisuuden takia. Tavoitteena on löytää uusia ennakoivia keinoja palveluiden kohdentamiseen kaupunkilaisille, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyssä. Kokeilu päättyy keväällä 2018.
  • Espoon kaupunginmuseon asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen. Tavoitteena on tunnistaa yhdessä asiakkaiden kanssa kaupunginmuseon asiakasryhmät, kuvata ryhmien ominaispiirteet ja heidän museolle asettamat palveluvaateet ja -odotukset. Samalla syntyy asiakaslähtöinen kuvaus siitä, mitä palveluja Espoon kaupunginmuseolla tulisi olla, miten eri museokohteiden tulisi erottautua ja mitkä ovat niiden vetovoii matekijöitä. Projekti päättyy keväällä 2018.

Yhteyshenkilö: Tomas Lehtinen, tomas.lehtinen@espoo.fi

6Aika Espoossa

6Aika-logot

Datan tietosuoja ja tietoturvallinen avaaminen

Nainen ja älypuhelin

Espoon kaupunki on kehittänyt kaupunkitasoisen, mutta organisaatioriippumattoman toimintamallin ja viitekehyksen datan tietosuojasta ja tietoturvallisesta avaamisesta. Se sisältää kaksi käytännönläheistä ja datan avaamista helpottavaa työkalua:

  • tarkistuslistan datan liiketoimintamahdollisuuksien arviointiin
  • tarkistuslistan riskienarviointiin.

Käyttöönoton tueksi on määritelty tarkennettu Datapolitiikka, joka ohjaa avaamaan dataa tietosuoja ja tietoturva huomioon ottaen ja samalla avaamisprosessin asianhallintajärjestelmään dokumentoiden.

Yhteyshenkilö: Jaana Suonsaari, jaana.suonsaari@espoo.fi

6Aika Espoossa

6Aika-logot

Yhteiskehittämisen toimintamalli

Karttakuva

Yhteiskehittämisen käsikirjasta kaupunkiyhteisön eri toimijat saavat hyödyllistä tietoa ja vinkkejä yhteiskehittämisen suunnitteluun ja toteutukseen.

Yhteiskehittäminen lähtee liikkeelle kaupunkilaisten ja kaupunkien tarpeista, tavoitteista ja arvoista. Eri osapuolet hyötyvät yhteiskehittämisprojekteista eri tavoin. Yhteiskehittäminen auttaa kaupungin kaikkia toimijoita – asukkaita, kaupunkiorganisaatioita, yrityksiä, järjestöjä, yhteisöjä ja tutkimuslaitoksia – yhdessä luomaan parempaa elinympäristöä ja parempia palveluita.

Yhteiskehittämisessä hyödynnetään nopeita, helppoja ja edullisia kokeiluja. Kokeilemalla kehittäminen tarkoittaa järjestelmällistä, tosielämän havaintoihin perustuvaa lähestymistapaa innovatiivisiin hankkeisiin ja kehitysprojekteihin.

Ensimmäinen yhteiskehittämisen sovellusesimerkki on koulujen ja yritysten yhteiskehittäminen eli KYKY-toiminta. Espoon KYKY-toiminnan tuloksia kuvataan myös yhteiskehittämisen käsikirjassa.

Yhteyshenkilöt: Katja Hagman, katja.m.hagman@espoo.fi ja Minna Kukkonen, minna.a.kukkonen@espoo.fi

6Aika Espoossa

6Aika-logot

Energiaviisaat kaupungit

Logot: 6Aika, Euroopan aluekehitysrahasto, Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020, Uudenmaan liitto.

Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitos hyödynsi ja kehitti EU-rahoitteisessa Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa Saaga-tietoallasta, jonka avulla voidaan seurata, visualisoida ja jakaa asiantuntijoille sekä tilojen käyttäjille kiinteistöjen energia-, päästö- ja olosuhdetietoja.

Espoon osatoteutuksen tavoitteisiin sisältyi eri käyttäjäryhmille sopivien visualisointikeinojen ja esitystapojen löytäminen sekä alustan valinta. Yhdenmukainen ja monistettava visualisointimalli löytyi, ja hankkeessa kokeiltua Caverion SmartView -työkalua käytetään myös jatkossa energia- ja olosuhdehallinnan työkaluna Espoossa.

Tuloksien jalkauttaminen ja kehitettyjen tietomallien monistaminen jatkuu Espoossa vuoden 2021 aikana.

6Aika Energiaviisaat kaupungit -hanketta olivat toteuttamassa kaikki kuusi Suomen suurinta kaupunkia – Helsinki, Espoo, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa – sekä näiden lisäksi Ekokumppanit Oy ja Valonia / Varsinais-Suomen liitto. Jokaisella hankkeessa mukana olleella kaupungilla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, jotka on asetettu kaupunkien korkeimmalla strategisella tasolla.

Yhteyshenkilö: Joni Leinonen, Espoon kaupunki, joni.leinonen@espoo.fi

Energiaviisaat kaupungit -hankesivut

6Aika Espoossa 

Make with Espoo -innovaatioalustan pilotointi oppimisympäristöissä

Logot: 6Aika, Euroopan aluekehitysrahasto, Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020, Uudenmaan liitto. Logo: Opetushallitus rahoittaa hanketta.

Espoon kaupunki jatkokehitti vuosina 2019−2020 yhteiskehittämisen toimintamallia oppimisympäristöissä. Yhteiskehittämisen toimintamalli tarjoaa turvallisen, eettisen ja strukturoidun mallin oppimisympäristöjen ja yritysten sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden väliseen yhteiskehittämiseen.

Toimintamallia tukemaan kaupunki kehitti Make with Espoo -innovaatioalustan sekä Yhteiskehittämisen ABC -työkirjan, joka on ladattavissa osoitteessa www.espoo.fi/makewithespoo.

Make with Espoo -innovaatioalusta on verkkosivu, jonka tavoitteena on innostaa yrityksiä, yhdistyksiä ja kaupungin asiantuntijoita kehittämään palveluja yhdessä. Mukaan on kutsuttu kaikki Espoon sivistystoimen palvelut, kuten perusopetus, lukiot, päiväkodit sekä eri kulttuuripalvelut kirjastoista museoihin. Yhteiskehittämisen ABC -työkirja toimii manuaalina yhteiskehittämisessä sekä auttaa ymmärtämään, mitä yhteiskehittäminen tarkoittaa ja miten yhteiskehittämisen projekti voidaan käytännössä toteuttaa.

Yhteiskehittämisen toimintamalli ja Make with Espoo -innovaatioalusta ovat tuloksia pitkäjänteisestä oppimisen ja opetuksen yhteiskehittämisestä Espoossa. Espoon sivistystoimi kehitti ”koulujen ja yritysten kiihdytetyn yhteiskehittämisen” mallin eli KYKY-mallin 6Aika: Avoimet innovaatioalustat -hankkeessa jo vuonna 2016. Tuolloin sähköisenä toimijoiden törmäytysalustana toimi KYKY-tori-niminen sivusto.

Jatkokehitystyö toimintamallin ja innovaatioalustan eteen on tehty kahden 6Aika-rahoitteisen hankkeen, Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt ja Kasvun ekosysteemit, sekä Opetushallituksen rahoittaman Kehittyvä KYKY -hankkeen yhteistyönä. Hankkeiden aikana kehitystyöhön osallistui yhteensä lähes sata yritystä ja toista sataa kaupungin toimijaa.

Tulevaisuudessa Make with Espoo -alusta kehittyy kaupunkitasoiseksi ja laajenee myös muihin teemoihin. Teemoja voivat olla esimerkiksi kestävä kehitys, hyvinvointi tai liikenne. Alusta ei ole toimiala- tai tulosyksikkösidonnainen, vaan kannustaa tarkastelemaan asioita asiakaslähtöisesti teemojen ja ilmiöiden kautta.

Yhteyshenkilö: Meri Vainio, meri.vainio@espoo.fi

Oppimisen uusi aika -hankesivut
6Aika Espoossa

Perille asti

Logot: 6Aika, Euroopan aluekehitysrahasto, Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020, Uudenmaan liitto.

Perille asti -hankkeen tavoitteena oli helpottaa liikkumista pääkaupunkiseudulla täydentäen nykyistä liikennejärjestelmää. Espoossa liikkumisen helppoutta kehitettiin Rantaraitilla, Espoon saaristossa ja Nuuksiossa, jonne tavoiteltiin markkinalähtöisiä, älykkäitä liikkumisen ratkaisuja ja palveluja erityisesti matkailualan yritysten hyödynnettäväksi. Hankkeen toteuttamiseen osallistui yli 100 yritystä.

Rantaraitilla ja saaristossa kokeiltiin kesällä 2019 neljää uutta palvelua, joista kolme jäi alueelle.

  • Jakamistalouteen perustuvassa Skipperi-kaupunkivenepalvelussa kokeillut kaupunkimoottoriveneet olivat suosittuja, ja palvelu laajeni hankkeen jälkeen Ruotsiin, Norjaan ja Uuteen-Seelantiin.
  • Satamapaikka.com-palvelu lisäsi vierasvenepaikkojen määrää Espoossa, ja yhteistyö jatkuu Keilaranta Marinassa.
  • ”Veneiden Uber” BOUT-palvelu yhdisti venekyydin tarvitsijat ja veneilijät. Hankkeen jälkeen BOUT-palvelua pilotoitiin Tukholmassa.
  • Lisäksi kokeiltiin iltareittiyhteyttä Pentalan saareen.

Nuuksiossa kokeiltiin vuosina 2018−2019 kolmea ratkaisua.

  • VTT:n toteuttama Parkkihaukka-palvelu toi Haukkalammen ja Kattilan parkkipaikkojen pysäköintitilanteesta reaaliaikaista tietoa. Metsähallitus totesi palvelun auttaneen ruuhkien vähentämisessä alueella. Palvelun myös todettiin vaikuttavan käyttäjiensä liikkumiskäyttäytymiseen alueella. Palvelua jatketaan alueella kevät-, kesä- ja syyskausina.
  • Nuuksioon.fi-palvelu yhdisti julkiset liikenneyhteydet ja alueen retkeilyreitit uudenlaisiksi retkiehdotuksiksi. Kokeilun tavoitteena oli kannustaa käyttämään julkisia yhteyksiä ja helpottaa kävijää retkipäivän suunnittelussa. Palvelu jatkuu yhä. Jo kokeiluaika osoitti, että retkeilyreittien ja liikkumisratkaisujen älykäs yhteensovittaminen ja konseptointi mahdollistavat uusia toimintatapoja.
  • Lisäksi kokeiltiin sukkulabussiyhteyttä luontokeskus Haltian ja Haukkalammen välillä. Palvelu mahdollisti julkisilla liikkuvien sujuvan pääsyn Haukkalammelle ja helpotti kansainvälisten matkailijoiden liikkumista alueella.

Rantaraitin ja Nuuksion yrityksiä tuotiin esiin tapahtumissa ja viestintäkanavissa ja yrittäjiä koulutettiin digitaidoissa. Esimerkiksi Nuuksiosta ja saaristosta toteutettiin uusia kohteita ja reittejä Day Tripster Espoo -sovellukseen.

Perille asti -hanke sai rahoituksensa Euroopan aluekehitysrahastosta osana 6Aika-strategiaa. Hankkeen toteuttivat 1.9.2017−31.3.2020 Espoo Marketing Oy, Forum Virium Helsinki, Vantaan kaupunki, Aalto yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Demos Helsinki. Kokonaisbudjetiltaan 1,9 miljoonan euron yhteishanketta koordinoi Vantaan kaupunki.

Yhteyshenkilö:

6Aika Espoossa

 

Kooste Digiagendan 2020 kokeiluista

Espoon digiagendan puitteissa toteutettiin vuonna 2020 seuraavat kokeilut:  

  1. Business Espoon chatbot-kokeilu 
  2. Järjestötietojen palvelukarttakokeilu 
  3. Arabiankielisten nuorten verkkopalvelukokeilu 
  4. Luovan ohjelmoinnin kokeilu opetuksessa 
  5. VR-sisältöjen kokeilu päiväkodeissa ja lukioissa 

Business Espoon chatbot-kokeilu 

Yrityksille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille toteutettiin Business Espoon chatbot-kokeilu tammi-elokuun 2020 aikana. Chatbot on tietokoneohjelma, joka käy keskustelua ihmisen kanssa. Ihminen kirjoittaa tekstiä, ja chatbot vastaa tai esittää vastakysymyksiä. Chatbot-kokeilu toteutettiin suomeksi ja englanniksi​. 

Yritykset, yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet asiakkaat pystyivät esittelemään yleisluontoisia kysymyksiä Business Espoon verkkosivuilla julkaistuun chatbotin keskusteluikkunaan.  

Business Espoon chatbot-kokeilun tavoitteena oli testata chatbotin toimivuutta ja hyödyllisyyttä yritysten asiointipalvelun parantamiseksi. Chatbot-ratkaisulla Business Espoo haluaa tarjota yrityksille hyvää palvelua ja ohjausta yrityspalveluihin. Yritysasiakkaat odottavat Business Espoolta ja Espoon kaupungilta helposti saavutettavia ja käytettäviä palveluita.  

Kokeilu osoitti, että chatbot toimi hyvänä tietolähteenä sekä yrityksille että kaupungin henkilökunnalle​ ja lujitti kokeiluun osallistuvien toimijoiden verkostomaista yhteistoimintaa. 

Kokeilun aikana käytiin reilu 500 keskustelua suomeksi ja 50 keskustelua englanniksi. Suomenkielisiä viestejä saatiin vajaat 2 000, joista reiluun 1 600:een botti osasi vastata. ​Chatbot onnistui vastaamaan noin 83 prosenttiin kysymyksistä. 

Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Business Espoon seitsemän toimijan (Espoon kaupunki, Espoo Marketing Oy, Espoon Yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari, Omnia, Uudenmaan TE-toimisto ja YritysEspoo) kanssa. Kokeilun yhteistyökumppanina oli GetJenny Oy. 

Lisätietoa:  

Järjestötietojen palvelukarttakokeilu 

Järjestötietojen palvelukarttakokeilussa vietiin Leppävaaran alueen järjestöjen perustiedot ja toimintatiedot karttanäkymään, pääkaupunkiseudun palvelukartalle, joka toimii osoitteessa palvelukartta.espoo.fi. Kokeilun tavoitteena oli parantaa järjestötietojen löydettävyyttä visuaalisuuden keinoin.  

Järjestötietojen palvelukarttakokeilu perustui kuntien yhteiseen pääkaupunkiseudun palvelukarttaan ja Uusimaalaiset.fi-verkkopalvelujen tietoihin. ​35 järjestön toimintatiedot siirrettiin Uusimaalaiset.fi-verkkosivuilta toimipisterekisterin avulla palvelukarttapalveluun. Tietoa etsineet asiakkaat pystyivät tarkastelemaan Leppävaaran alueen järjestöjen toimintatietoja, järjestön toiminta-aluetta ja esimerkiksi tapahtumien sijaintitietoja. 

Palvelukarttapalvelu on avoimella rajapinnoilla toimiva, selainpohjainen verkkopalvelu, jota voi käyttää kaikilla älylaitteilla. ​Kokeilun tavoitteena oli testata tämäntyyppisen ratkaisun toimivuutta ja hyödyllisyyttä erityisesti järjestöille, kuntalaisille ja Espoon kaupungille. 

Kokeilu osoitti, että palvelukarttapalvelu toimii yhtenä hyvänä vaihtoehtona järjestöjen toiminnan viestimiseen ja järjestötietoineen on hyödyllinen kuntalaisille, asiakkaille, järjestöille ja kaupungin henkilökunnalle​. Kokeilun aikana selvitettiin järjestötietojen automatisointia ja saatiin todennettua, että järjestötietojen automatisointi uusimaalaiset.fi verkkosivulta palvelukarttapalveluun on teknisesti mahdollista​.  

Kokeilun aikana kerättiin palautetta. Noin 80 prosenttia vastaajista suosittelisi palvelua erilaisille tiedon etsijöille, kuten kuntalaisille, järjestöille ja asiakkaille. 

Kokeilu toteutettiin tammi−joulukuussa 2020 yhteistyössä Espoon kaupungin, espoolaisten järjestöjen yhteisön EJY ry:n, Espoon Leppävaaran alueen noin 20 järjestön ja Helsingin kaupungin palvelukarttapalvelun ylläpitäjien kanssa. 

​Lisätietoa:  

Arabiankielisten nuorten verkkopalvelukokeilu 

Espoolta odotetaan parempaa tukea arabiankielisten nuorten omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Samaan aikaan tavoitteena on luoda palvelusta vaikuttavampaa ja oikea-aikaista.  

Espoossa asuu tällä hetkellä noin 4 000 arabiankielistä. Väestöennusteiden mukaan tämä vieraskielisten ryhmä on Espoossa kasvussa. Kokeilussa asiakkaina olivat arabiankieliset nuoret perheineen. 

Kokeiltavana oleva verkkopalvelu sisälsi muun muassa arabiankielisille nuorille suunnatut verkkosivut, nuorille suunnatun elämäntilannetta kartoittavan kyselyn, nuorille ja vanhemmille suunnattuja videoita ja kerran viikossa tarjottua sosiaaliohjaajan yleisneuvontaa chat-palveluna. 

Kokeilun tavoitteen oli kerätä oppeja ja tietoa verkkopalveluratkaisun toimivuudesta ja ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta sekä kuntalaisten kyvystä ratkaista omaa hyvinvointia koskevia kysymyksiä ja hakea apua, jos yksin ei selviä. Kokeilussa Haya.fi-verkkosivuilla oli 3 690 palvelun käyttäjää. Kaikkiaan 905 henkilöä teki huolikartoituksen  ja chat-keskusteluja käytiin 16 kertaa. 

Kokeilu osoitti, että Haya.fi-verkkosivu vertaisvideosisältöineen on hyödyllinen arabiankielisille nuorille ja vanhemmille​. Chat toimi hyvin yhtenä vaihtoehtoisena kanavana, jossa nuoret voivat keskustella ammattilaisen kanssa askartavista kysymyksistä​. Arabiankielisten nuorten vanhemmat hyödynsivät Haya.fi-verkkosivujen tietoja ja erityisesti nuorille suunnattua huolikartoitusta. 

Kokeilu toteutettiin vaiheittain tammi–elokuussa 2020 yhteistyössä Espoon kaupungin sivistystoimen, sosiaalipalvelujen ja Zoturi Oy:n kanssa. Zoturi on aiemmin toteuttanut vastaavan tyyppisen ratkaisun venäjän- ja suomenkielisille nuorille.  

Yhteyshenkilöt:  

Luovan ohjelmoinnin kokeilu opetuksessa 

Espoon kaupunki haluaa kehittää opettajien ja oppilaiden digitaitoja sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä opetuksessa. Espoon kaupunki toteutti luovan ohjelmoinnin kokeilun opetuksessa tammi−joulukuussa 2020. 

Kokeilun tavoitteena oli edistää opettajien ja oppilaiden digitaitoja ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä opetuksessa, etenkin opetussuunnitelman ohjelmointiin liittyvien tavoitteiden osalta. Hyviä digitaitoja tarvitaan tulevaisuuden työelämässä ja palvelujen käytössä. 

Kokeiltavana oli luovan ohjelmoinnin oppimismateriaali ja Mehackit-niminen verkko-oppimisen ratkaisu, johon kuuluu selainpohjainen oppimisympäristö, opetussuunnitelman tavoitteita tukeva oppimateriaali ja Mehackit Maker Kit -työkalupakit kokeiluun osallistuville kouluille ja luokille. Osa opettajista tunsi kokeiltavan ratkaisun ja sovelsi sitä opetuksessa.  

Kokeilun tavoitteena oli kerätä käyttäjäkokemusta ja selvittää tämän tyyppisen oppimisratkaisun toimivuutta ja hyödynnettävyyttä. 

Opettajat saivat mahdollisuuden kokeilla heille uutta oppimisympäristöä ja välineitä opetuksessaan ja siten löytää uusia tapoja toteuttaa ohjelmoinnin opetusta 8 koulussa.​ 

Mehackitin verkkopalvelua ja sen tueksi suunniteltua ohjelmoitavan elektroniikan fyysistä materiaalia kokeiltiin ohjelmoinnin ja elektroniikan kurssilla, fysiikan ja kemian aineissa, käsitöissä, kuvataiteissa ja musiikissa.​ 

Alun perin kokeilu oli tarkoitettu toteutettavaksi osana luokissa tapahtuvaa opetusta. Korona-tilanne muutti tilanteen, jolloin opettajat ja oppilaat hyödynsivät oppimisympäristöä ja työkaluja pääasiallisesti etäopetuksessa. Ratkaisu osoittautui hankalaksi etäopetuksessa silloin, jos välineistö oli uusi opettajille ja oppilaille. Jotta työkalut toimivat etäopetuksessa, täytyy materiaalin olla tuttua ja kokeilijoilla ymmärrystä ohjelmoinnista.​ 

Kokeiluun osallistui noin 500 oppilasta ja 17 opettajaa. Etäopetuksen aikana keväällä 2020 kokeiluun osallistuneet oppilaat oppivat uusia taitoja sekä ohjelmoinnista että myös itseohjautuvasta opiskelusta verkkopohjaisessa oppimisympäristössä​. Opettajat kokivat materiaalin suoraan käyttökelpoiseksi. Suomenkielinen materiaali koettiin hyödylliseksi englanninkielisen aineiston rinnalla​. 

Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Mehackit Oy:n kanssa.  

Lisätietoa: 

 
VR-sisältöjen kokeilu päiväkodeissa ja lukioissa 

Virtuaalisen todellisuuden eli VR-sisältöjen (VR, virtual reality) kokeilu toteutettiin sekä Espoon varhaiskasvatuksen että opetuksen kanssa.  

Varhaiskasvatuksessa päiväkotien kanssa rakennettiin VR-sisältönä aineisto, joka esittelee espoolaista varhaiskasvatusta ja päiväkotien arkea vanhemmille ja lapsille. Kokeilussa varhaiskasvatuksen henkilökunta oli aktiivisesti mukana luomassa sisältöjä. Varhaiskasvatuksen kanssa toteutetussa kokeilussa oli mukana lapsia ja aikuisia, yhteensä noin 100 osallistujaa. 

Lisäksi Espoon Otaniemen ja Etelä-Tapiolan lukioiden opiskelijat laativat VR-sisältöjä osana opintojaan. Samaan aikaan heidän opettajansa hyödynsivät VR-alustaa opetuksessa. Lukiolaiset pääsevät itse laatimaan VR-sisältöjä kehittäen samalla digitaitojaan. Espoon kaupunginmuseo oli mukana yhteistyössä lukiolaisten kanssa. 

Lukiolaisten tuottama VR-tuotos sisälsi 360 kuvaa, videota, ääntä ja selitetekstiä. Opiskelijat loivat sisältöjä kolmessa oppiaineessa: historiassa, maantiedossa ja kuvataiteessa. ​ 

Materiaali on helposti levitettävissä ja hyödynnettävissä tuhansille uusille oppilaille ja opiskelijoille. ​Kokeiluun osallistui neljä opettajaa ja noin 100 lukiolaista. 

Kokeilun tavoitteena oli arvioida kokeiltavan VR-ratkaisun hyötyjä varhaiskasvatuksessa ja lukioiden opetuksessa.  

Lukiolaisten kanssa toteutettu kokeilu kehitti opiskelijoiden digitaalisia ja työelämäntaitoja myös korona-ajan etäopetuksessa​. Kokeilussa havaittiin, että pelkistetympi VR-alusta toimii paremmin opetuksessa​. Lisäksi huomattiin, että VR-sisältöjen laadinta vaatii toimivia työvälineitä, tietoliikenneyhteyksiä, esimerkkejä ja ohjeita​. 

Varhaiskasvatuksen kanssa toteutettu kokeilu osoitti, että VR-tuotoksen laatiminen vaatii perehtyneisyyttä teemaan ja resursseja​. Kokeilu kehitti kaupungin henkilökunnan ja palveluntoimittajan osaamista​. Materiaali on helposti levitettävissä ja hyödynnettävissä tuhansille uusille asiakkaille.  

Digitaalinen materiaali toimii myös poikkeustilanteessa, kuten esimerkiksi korona-aikana​​ ja etäopetuksessa. 

Kokeilu toteutettiin vaiheittain tammi–lokakuussa 2020 yhteistyössä Espoon kaupungin sivistystoimen sekä VR-ratkaisun yritysyhteistyökumppanin Vreal Oy:n kanssa. 

Lisätietoa: 

 

Kooste Digiagendan 2018 kokeiluista

Espoon digiagendan puitteissa toteutettiin vuonna 2018 kaikkiaan neljä kokeilua:

Lyhyesti kokeiluista:

Pikkuli-sovellus

Pikkuli-ratkaisujen kokeilu toteutettiin neljässä Espoon kaupungin päiväkodissa. Monikosketusnäytöille räätälöityjen sisältöjen avulla lapset pystyivät ilmaisemaan itseään ryhmässä, vaikka heidän äidinkielensä olisi ollut jokin muu kuin suomi. Samalla heidän vuorovaikutustaitonsa kehittyivät. Henkilökunta otti ratkaisut osaksi päivittäistä työtään ja näkivät niiden rikastuttavan ja helpottavan ryhmän työskentelyä.

3D-sovellus

3DBearin kanssa toteutettu lisätyn todellisuuden sovelluksen kokeilu koulujen ja museopalvelujen kanssa osoitti, että espoolaiset suhtautuvat kiinnostuksella mahdollisuuteen osallistua kaupunkiympäristönsä suunnitteluun. Kehitteillä olevan 3D-sovelluksen avulla kaupunkilaiset saivat lisätä arkiympäristöönsä elementtejä virtuaalimaailmassa Tapiolassa ja Kivenlahdessa.

Robottikokeilu puhelinpalvelussa

Robottikokeilu puhelinpalvelussa osoitti, että robotti voisi laajentaa kaupungin asiakaspalvelun ympärivuorokautiseksi. Robotti voisi tukea palveluneuvojien työtä erityisesti puhelujen ruuhkautuessa. Kokeilu opetti, että palveluneuvojien työnkuva ja tehtävät muuttuvat robottien myötä.

Peput penkkiin -kimppa-autokokeilu

Peput penkkiin -kimppa-autokokeilu osoitti, että kimppakyytejä hyödynnetään mieluiten tuttujen kesken. Espoon alueella kimppakyydeillä liikkuneet toivoivat, että kaikki liikkumismuodot saisi tulevaisuudessa yhdestä palvelusta. Kokeilun yhteenveto löytyy verkosta: www.espoo.fi/peputpenkkiin.

Yhteyshenkilöt: Päivi Sutinen, paivi.sutinen@espoo.fi ja Valia Wistuba, valia.wistuba@espoo.fi

Digiagenda

DuuniPolku

Logot: 6Aika, Vipuvoimaa EU:lta ja Euroopan sosiaalirahaston EU-lippu

Duunipolku, Duunipolku

Espoon kaupunki ja Metropolia Ammattikorkeakoulu kehittävät uudenlaista mallia ja palvelua, jonka avulla maahanmuuttajataustaiset henkilöt pääsevät työelämään sekä saavat tietoa yrittäjyydestä ja voivat testata yritysideoitaan.

Tavoitteena on tukea erityisesti sellaista yrittäjyyttä, jossa hyödynnetään monikulttuurista osaamista. Osallistujille halutaan luoda mahdollisuus verkostoitua muiden yrittäjien kanssa ja mentoreina tulevat toimimaan kokeneet yrittäjät.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on tukea vientiin suuntautuvaa yrittäjyyttä, esimerkiksi kehittyviin maihin kohdentuvaa vientiä.

Espoon kaupunki ja Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttavat DuuniPolku-hanketta yhdessä:

  • Espoon kaupunki vastaa mentorointi- ja yrittäjäverkoston rakentamisesta sekä toimintamallin kehittämisestä.
  • Metropolia suunnittelee ja kehittää koulutuskokonaisuuden maahanmuuttajanuorten moniammatillisen yrittäjyyden tukemiseen.

Espoon hanke on osa 6Aika DuuniPolku -hankekokonaisuutta, jossa on mukana myös muita 6Aika-kaupunkeja ja niissä sijaitsevia ammattikorkeakouluja. Hanke kestää syksyyn 2019. Sen etenemisestä viestitään hankkeen omilla sivuilla ja Twitter-tilillä sekä Espoon kaupungin nettisivuilla ja some-kanavissa.

Yhteyshenkilö:

  • Teemu Haapalehto, teemu.haapalehto@espoo.fi

Duunipolku-hanke

6Aika Espoossa

 

Digiagendan kokeilut 2016–2017

Yleisöä screenin edessä

Espoon digiagendan puitteissa toteutettiin vuosina 2016–2017 kaikkiaan viisi kokeilua: 

Esimerkkejä kokeiluista: 

Digitalisoidut kuntapalvelut 

Espoon kaupunki ja Dimensium Oy digitalisoivat yhdessä Espoon kaupunginmuseossa esillä olleen Espoon historianäyttelyn. Digitalisoinnin tavoitteena oli laajentaa museopalvelujen saavutettavuutta ja käytettävyyttä tarjoamalla fyysinen näyttely myös digitaalisena palveluna. Lisäksi haluttiin saavuttaa uusia asiakkaita tarjoamalla palvelua henkilöille, jotka eivät pääse paikan päälle näyttelyyn, kuten ikäihmisille ja koululaisille. Ratkaisun jakamista eri kanavissa testattiin Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa sekä Meritorin koulun kuudesluokkalaisten kanssa osana opetusta. Ratkaisu soveltuu monien eri tilojen saattamiseen digitaalisesti asiakkaille ajasta ja paikasta riippumattomasti.  

Katunäkymä pyöräteihin 

Katunäkymä pyöräteihin -joukkoistamiskokeilu toteutettiin Gispo Oy:n kanssa. Yhteistyökumppani tarjosi kuvantamislaitteet, opastuksen ja kerätyn kuva-aineiston avoimen Mapillary-verkkopalvelun avulla. Tavoitteena oli selvittää kuvanlaadun riittävyys ja kustannusvaikuttavuus Espoon kaupungin tarpeisiin nähden sekä tutkia pyöräteiden kuvantamisen toimivuutta joukkoistamismenetelmällä. Joukkoistamalla kerätty aineistoa hyödynnetään katujen ylläpidossa ja ilmaista Mapillary-verkkopohjasta ratkaisua ovat hyödyntäneet Espoon katujen ylläpidon ammattilaiset.  

Kanava digitaaliseen osallisuuteen 

Ison Omenan palvelutorin monitoimijaympäristössä oli tarve uudenlaisille asiakaspalautteen ja osallistamisen kanaville. Future Dialog tarjosi Kanava digitaaliseen osallisuuteen -kokeiluun räätälöityä osallistamissovellusta ja sen hallinta- ja analytiikkapaneelia. Tavoitteena oli testata sovelluksen toimivuutta palveluympäristössä ja osallistaa eri kohderyhmiä. Kokeilun tavoitteena ei ollut testata ratkaisun integroitumista Espoon sähköiseen asiakaspalautejärjestelmään, vaan kaupunki halusi kokeilla, miten mobiilisovellus otetaan eri käyttäjäryhmissä vastaan ja kokeilla sovelluksen toimivuutta jatkuvana vuorovaikutuskanavana Iso Omenan palvelutorin asiakkaiden keskuudessa. 

Yhteyshenkilöt: Päivi Sutinen, paivi.sutinen@espoo.fi ja Valia Wistuba, valia.wistuba@espoo.fi  

Digiagenda

 

Monikanavainen asiointipalvelu

Toimistotyöntekijä

Espoon kaupunki on luonut viitekehyksen monikanavaiselle asiointipalvelulle. Kyseessä on kuntakehittäjille ja -johtajille tarkoitettu viitekehys työkaluineen. Sen avulla voidaan johtaa ja ohjata asiointipalveluja siten, että asiointipalvelut näkyvät asiakkaille yhdenmukaisina. Palvelujen täydentämiseen voivat osallistua mm. yritykset.

Viitekehyksen valmistelussa olivat mukana Espoon kaupungin eri toimialojen asiointipalvelujen asiantuntijoita, Espoon Yrittäjien edustajia, kahden muun 6Aika-kaupungin Oulun ja Turun edustajat sekä konsultti.

Yhteyshenkilö: Päivi Sutinen, paivi.sutinen@espoo.fi

6Aika Espoossa

6Aika-logot